keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Odyssey:n grippejä tuli...myös erikoisia värejä esim. Griswaldeissa.

Focale44 Facebook

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Pyörät ilman toimituskuluja

Kevään kunniaksi, kaikki pyörät ilman postikuluja. Halpaa!
Tarjous voimassa toistaiseksi.

torstai 22. huhtikuuta 2010

Focale44/Sauma

Focale44:n sivuilla oli hyviä uutisia. Focalen Noble pääsi arvoiseensa seuraan korkean laadun pukujen viereen vaatturi Sauman ikkunaan. High Class.

Nathan Williams clip!

Nathan Williams Etnies Ediit from Alexis C. on Vimeo.


keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

tiistai 20. huhtikuuta 2010

We the People

Yhteistyökumppanimme DHL on vihdoinkin löytänyt perille. Ihan kahdessa viikossa saatiin fillarit Tanskasta Suomeen!

We the Peoplet nyt siis myynnissä.

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Lisää osia

Lisää kaikenlaista jarrutarviketta, tappeja, muttereita, ketjuja, ynnä muuta myynnissä.

We the Peoplen pyörät on edelleen DHL:n jäljiltä kateissa.

torstai 15. huhtikuuta 2010

We the People

WTP:n bmx-pyörät piti tulla viimeistään menneenä tiistaina. No eipä ole näkynyt. Ilmeisesti tavarat seilaa jossain Itämerellä.

Julistamme täällä välittömästi, kun fillarit ovat Kellokoskella.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Superstar

Paljon uutta tavaraa Superstarilta.

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Verde & Duo

Ahtaajien lakkoilusta ja muusta kiukuttelusta huolimatta, pohjolan parhaaseen bmx-kauppaan on vihdoin saatu uusi satsi Verden pyöriä, ohjaustankoja ja runkoja. Duolta tuli renkaita, grippejä ja Defgrip-penkkejä.
Uutuutena mm. Natural renkaisiin sävytetyt Homan-gripit.

torstai 1. huhtikuuta 2010

Jukkis raportoi Lontoosta

Kävin ensimmäisen kerran Englannissa tämän vuoden alussa. Suomalaisen verttiskeittauksen pioneeri ja kiistaton kuningas Jussi ”Kärä” Korhonen tarjosi majapaikkaa ja suositteli tutustumaan Corbyssa sijaitsevaan Adrenaline alley –skateparkkiin. Tarjous, josta oli vaikea kieltäytyä. Ensimmäisestä reissusta jäikin niin hyvät fiilikset, että pian oli päästävä uudestaan matkaan! Ryanairilla lentäminen on muutenkin hyvin kohtuu hintaista. Pyörän kanssa menopaluulle jää hintaa selvästi alle 200€.

Uusi reissu ajoittui 21-29.3 väliselle ajalle. Juuri sopivasti parhaiden räntäkelien aikaan. Englannissa paistoi välillä jopa aurinko, mikä oli varsin mukavaa vaihtelua. Yhtenä iltana ulkosalla saikin heilua sortsit jalassa. Ei huono.

Kompuroin Jussin asunnolle pyörälaukkua raahaten keskellä sunnuntain ja maanantain välistä yötä vieläkin aika kujalla lennon jälkeen. Jonkinlaisten unien jälkeen pyörä nippuun, yleistä ihmettelyä ja sitten ajamaan. Eka sessio oli Mile endin parkilla. Matkaa parkille oli polkemalla noin tunnin verran. Reittikin oli mallia maisema. Suurin osa matkasta taitettiin kanavan viertä pitkin, muita kulkijoita alikulkutunneleissa varoen ja veteen putoamista vältellen. Parkki oli hyvin street –tyylinen. Yksi todella tiukka pooli ja loppu oli betonista muovattua kurbia ja bänkkiä. Viivyimme paikalla tehokkaat pari tuntia, kunnes taivas alkoi olemaan huolestuttavan tumma. Kotimatkalla alkoikin jo ripottelemaan tuttuun englantilaiseen tapaan.

Tiistaina pidettiin aamupäivän sessiot läheisellä Cantaloupen parkilla. Paikalla on hieno betonipooli, jossa voisi viihtyä pidempäänkin. Sääli etten ole nähnyt vielä todellisten lokaalien ajoa paikalla. Olisi mielenkiintoista nähdä miten kova betoni ja tutuksi tulleet linjat yhdistyvät kovaan vauhtiin. Ilalla päästiinkin sitten jo asiaan ja suuntasimme kohti Adrenaline alleyta! Parkki sijaitsee Corbyssa, joka on noin 130km Lontoosta pohjoiseen. Sinne pääseminen on kuitenkin hieman työn takana. Kaksi erillistä junaa ja vielä 40min autokyyti loppuun. Kokonaisuudessaan matka vie lähes 3h. Junilla menopaluu maksaa 17£, eli aivan ilmaistakaan reissaaminen ei ole. Kuitenkin onnistuneiden sessareiden jälkeen ehdottomasti sen arvoista. Parkkiin maksaa sisään 5-10£, riippuen kellonajasta ja kassalla olevasta työntekijästä.

Adrenaline alley toimii hieman samalla periaatteella kuin Seinäjoen halli. Kaupunki ja paikallinen nuorisotyö ovat vahvasti toiminnassa mukana ja vuosien saatossa hallista onkin kehittynyt aikamoinen kompleksi. Jotkut puhuvatkin euroopan Woodwardista. On poolia, kaksi eri streetti osiota, bmx-course hyppybokseineen, foampit, paras ajamani miniramppi (Braunin Cruzer minin mitoilla) sekä kenties koko Euroopan tasokkain vertti, vieläpä resillä varustettuna! Kuvia löytyy osoitteessta: www.adrenalinealley.co.uk

Tiistain sessiot olivat onnistuneet ja vastaavanlaisia päiviä tulikin vietettyä aina perjantaihin asti, eli edes takaisin Lontoota ja Corbya matkustaen. Keskiviikkona saimme jopa privasessiot. Parkki on silloin suljettuna muulta yleisöltä, mutta pääsimme ajamaan verttiä kaikessa hiljaisuudessa. Tämä olikin ensimmäinen todellinen kosketukseni vertin ajoon. Nyt voisi sanoa, että kyseessä on todellinen kuninkaiden laji, joka erottaa pojat miehistä! Pelottavaa aluksi, mutta todella palkitsevaa kun siihen pääsee edes vähän sisään. Ilman mitään repimistä ja rykimistä ilmaa saa niin paljon, kun uskaltaa pumpata vauhtia. Ensimmäisellä ajokerralla onnistuin ottamaan reilun metrin verran happea renkaiden ja hyllyn väliin. Ensi kerralla taas sitten enemmän. Paikalla oli ajamassa myös tsekkiläinen Jan Valenta, joka on pesunkestävä ammattilainen. Kaveri on mukana mm. Dew tourilla ja sitä rataa. Miehen edes ottamuksia voi nähdä osoitteessa: www.janvalenta.com. Muutenkin todella mukava kaveri! Torstai sujui hyvin pitkälti samaan tapaan. Muutama tunti verttiä ja loput parkin puolella. Edes takaisin reissaaminen oli kuitenkin suhteellisen raskasta, sillä kämpälle paluu ajoittui aina puolen yön tienoilla.

Viikonlopuksi Jussi sai kuitenkin sumplittua minulle yöpaikan parkin lähistöltä, joka mahdollisti vieläkin pidemmät sessiot. Ajettua tulikin melkein kellon ympäri! Paikka on muuten lähes pelkästään teollisuusaluetta ja lähiötä, joten juuri muuta tekemistä siellä ei ajamisen, syömisen ja palautumisen lisäksi olekaan. Lauantaina verttisessareille liittyi ei enemmän eikä vähemmän kuin itse Zach Shaw. Mies on lajin elävä legenda ja 40v iässä käskee pyörää toden teolla! Melkein 4m airit ja eivät juurikaan tätä matalammat flairit ovat aika vakuuttavaa katsottavaa vertin hyllyltä. Luonnollisesti kaikki temput näiden väliltä myös onnistuivat. Eipä sillä, että Jan jäisi tässä paljoa kakkoseksi. Sunnuntaina huomasi, että liekki alkaakin jo oikeasti hiipumaan kun ajamiseen oli vaikeuksia keskittyä tarpeeksi. Hätäpäissäni otin vielä muutaman kuvan huomattuani, että niitä ei ole kertynyt vielä ollenkaan. Sunnuntaihin mennessä vertissä sai ilmaa jo reilun 1,5m. Siistiä hommaa.

Mitään uutta ja mullistavaa ei tullut opittua tällä kertaa, vaikeampia juttuja tuli toki tehtyä resiboksista ja sen sellaista. Pääasia, että oli hauskaa. Hienot ajomestat tuottavat myös sen mukaisia ajajia. Kannattanee tarkistaa videot, mitä löytyy esim. Aaron Nicholsonilta. Martyn Cooper on myös paikallisia. Nämä ovat siis tunnetuimpia kuskeja. Tavalliset paikallisetkin ajavat tasolla, mistä voi itse vain unelmoida. Vai miltä tuplawhipit, flairit ja kaikki muut metkut ja temput 15v junnuilta kuulostavat?

Kiitokset vielä Jussille, Zachille, Janille, Aaronille ja kaikille muillekin, jotka mahdollistivat onnistuneen reissun!